Heips!
Meille on tosiaan syntynyt uusi perheenjäsen ja kerroinkin asiasta virallisesti täällä blogissa vasta viime postauksessa :-) Lupailin tällästä erillistä postausta, joten here we go!
Ekan kerran kun äiti ja iskä kertoi aarteesta mulle mun isoveljelle - niin en varmasti reagoinut siihen ihan halutulla tavalla :-D Rakastan lapsia - ihan älyttömän paljon ei siinä mitään, mutta onhan se iso muutos kun omaan perheeseen tulee uusi perheenjäsen. Olin nimittäin tottunut jo elämään noin 13 vuotta perheessä, jossa on neljä jäsentä.
Aloin kumminkin tottua jo ajatukseen heti seuraavana päivänä ja ei mennyt kauaa kun olinkin jo laskemassa päiviä millon se vauva tulee! Laskettuaika äidillä oli 28.4 joten olihan siihen vielä aikaa..
Äidin odotusaika meni ainakin mun kohdalla nopeasti. En tiedä menikö se niin nopsaan ädin kohdalla :-D Mutta poika sieltä oli tulossa ja varsin isokokoinen.
30.4 saatiin viesti sairaalasta että nyt on pikkuveli turvallisesti maailmassa! Mentiin heti isoveljen kanssa koulun jälkeen kurkkaamaan uutta tulokasta :-) Olihan se älyttömän suloinen kaveri... Ja isokokoinen! Eihän tälle ole koskaan edes mennyt ykkös koon vaipat vaan kakkosella startattiin. Nyt ollaan jo kolmos koossa ja kasvaa ihan älytöntä vauhtia. Syntyessään painoi sen 4.580 kg ja veti meidän perheessä pohjat. Iskä ja mä ollaan nimittäin oltu molemmat yli neljän kilon syntyessään!
Alkuvaiheistahan pikkuset vaan nukkuu, nukkuu, syö, nukkuu ja välillä pitääkin vaihtaa vaippakin! Rampattiin kodin ja sairaalan välillä siihen asti kunnes meidän aarre pääsi kotiin 3.5 - ja sen kunniaksi juhlisettiin vappua sekä vauvaa simalasein!
Kuten varmasti jokainen tuleva isosisko tai -veli pelkää ensin sitä, että jää itse omaan nurkkaansa. Tälläset ajatukset kävi pikaisesti munkin ajatuksissa. Oon itse kyllä huomannut vauvan olevan vain iso plussa koko perheelle! Ainakin musta me vietetään nykyisin enemmän aikaa yhdessä vauvan ympärillä kun ennen saatettiin kaikki vaan rämplätä eri laitteita ihan hiljaa (kuulostaako sulle tutulta? :-D) Sitä itsekin huomaa millainen oma prosessi on vauvan huolehtiminen ja näkee vähän mitä oikeesti äiti ja iskä on tehnyt myös munkin kohdalla!
Meillehän tuli tämän pikkukaverin kanssa iso ikäero ja varmasti moni miettiikin että mitä mä itse siitä oikeen ajattelen.
Olihan se aluksi pikkusen vaikeeta ajatella että meille tulee 14 vuotta ikäeroa. Onhan se paljon, mutta nyt kun oon laskeksellut ja tiedän jo muutaman muunkin kellä on sisaruksiin se 14 vuoden ikäero - ei se tunnu enää niin oudolta!
Mun äidin isosiskolla ja pikkusiskolla on 14 vuotta ikäeroa. Aikuisena tulevat hyvin toimeen! Näin lapsena on hankalaa ajatella että kun mä oon 20-vuotias niin mun pikkuveli onkin vasta alottamassa eskarin. Helpompaa on ajatella että kun mä oon 34-vuotias niin meidän pikkuinen kaveri on 20. Se ei kuulosta enään niin isolta ikäerolta vaikka siinä onkin se sama 14 vuotta, eikö?
Ja mikä olisikaan elämässä parempaa kun saada vielä yksi erittäin läheinen henkilö elämään? Ei varmasti mikään.
Miten mä nukun yöt?
Mä nukun tositosi hyvin. Oon pienestä asti tottunut rumpujen paukkeeseen, kitaransoittoon yms. illalla ja nukahan melkeinpä paremmin kun ympärillä on pientä hälinää! Oon herännyt vasta kerran yöllä tämän kaverin itkemiseen, mutta muut yöt oon kyllä vetänyt yhteen putkeen.
No mitäs meille kuuluu nyt?
Älyttömän hyvää! Vauvalla on silmistäkin turvotus jo laskenut ja sieltä on paljastunut älyttömän ihanat ja kauniit silmät. Aarre päästelee kivoja äännähdyksiä ja nostaa kädet ja jalat kerralla ilmaan ja äkistelee! On oltu kylvyssä ja tämä kaveri siitä vasta nauttiikin. Kuulemma meistä kolmesta ainut kuka on nukahtanut kylpyyn :-D Alkaa 56cm kokoiset vaatteet olemaan jo ihan liian pikkusia kun meidän jättiläinen kasvaa ja kasvaa.. Painaa tällä hetkellä suunnilleen 6 kg ja pituutta löytyy jo 60cm.
Kaveri on myös kova nostelemaan päätä ja seuraa katseella jo minne kukakin menee! Älyttömän ihana pikkukaveri ja älyttömän rakas kaikille meille. ♥︎
Itse kun kerran oikeesti rakastan niin paljon lapsia niin on tullut vauvaa hoideltua näin lomalla kyllä erityisen paljon. En oo oikeestaan vielä muuta tehnytkään!
Isot terveiset vauvelilta teille ja sekin toivottelee teille oikein kivaa kesää! :')
Meille on nyt tulossa sukulaisia ja ajattelin pikaisesti tulla kirjottelemaan tänne. Kuten ootte varmaan huomannut, on mulla ollut nyt vähän pidempi tauko tähän blogiin. Tai oikeastaan myös YouTubessa! Koskin jouluaattona pitkän ajan jälkeen taas mun kameraan, jonka päälle oli kyllä kerääntynyt kevyt pölykerros. Syy tauolle ja kameran käyttämättömyydelle on yksin kertaisuudessaan fiilis. Mulla ei oo ollut nyt kyllä tässä lähiaikoina hirveesti intoa tehdä videoita tai kirjoitella blogiin. Oikeestaan tää pieni tauko on vaan tehnyt hyvää. Oon saanut keskittyä ystäviin, kouluun sekä omiin harrastuksiin! Vaikka mä tykkään tästä hommasta - sekä blogin kirjottamisesta sekä videoiden tekoprosessista on välillä hyvä pitää taukoa. :-) Nyt yritän palata tänkin harrastuksen pariin ja katsotaan jos saisin bloginkin taas uuteen nousuun, vieläkö te tykkäätte näitä mun postauksia lukea?
Joulu meni mun osalta tosi hyvin, tai ainakin meillä syödään vieläkin aaton jämiä joten tuskin koko joulu vielä ohi on. Aattona saunottiin, leivottiin pipareita ja torttuja, mutta erityisesti syötiin tositosi hyvin. Robert oli tuomassa meille ihan erilaista joulufiilistä, aina yhtä iloinen kaveri :-) Tämä oli siis ensimmäinen joulu Robertille ja lahjojen avaamisessa kaveri keskittyi eniten nauhojen syömiseen kun itse lahjaan, vaikka kyllä siihenkin sitten kun paketti oltiin avattu :-D
Mutta hei, miten sun joulu meni?
